Rupesiko kiinnostamaan? Lisää tietoa retkistä ja retkeilystä voi kysellä WanderingHobo@luukku.com

Sivut

torstai 3. tammikuuta 2013

Makuupusseista, yöpymisestä ja Vajosuosta.

Hyvää alkanutta vuotta.

Vuoden ensimmäinen teksti käsittelee paikoin syvällisestikin makuupussien sielunelämää ja nukkumista ulkona. Lisäksi mietitään hiukan viime viikolla tehtyä reissua ja sen onnistumisia sekä epäonnistumisia. Kun olet lukenut tekstin, anna siitä palautetta ja kerro mistä aiheesta haluaisit kuulla lisää. Aihe voi olla käytännössä mikä tahansa eräilyyn liittyvä, kunhan siinä on järkeä.

1. Yöpyminen ulkona yleisesti, ja muutama varoituksen sana


Retkillä ja vaelluksella joudut usein miettimään elämän perusedellytyksiä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä ihmisen toimintakuntoon on uni. Murrosikäinen jonne tarvitsee 10 tuntia ja aikuinen jonne seitsemästä yhdeksään tuntia pysyäkseen täydessä iskussa. Retkeillessä ja sotiessa tästä voi hiukan joustaa, mutta ei kuitenkaan liiaksi asti. Muutama pidemmäksi venynyt yö ei haittaa, mutta jatkuva valvominen alentaa toimintakykyä huomattavasti. Jo 4-5 tunnin valvominen (suhteessa vuorokausirytmiin) alkaa alentaa toimintakykyä. 12 tunnin valvomisen jälkeen todennäköisyys loukkaantua on kaksinkertainen verrattuna normaalitilaan. Muista tämä ennen kuin laitat väsyneen vaeltajan käyttämään puukkoa tai kirvestä.

Nukutun ajan lisäksi levosta saatavaan hyötyyn vaikuttaa suuresti unen laatu. Yöuni jaetaan kahteen osaan; orto- eli ortodoksiseen uneen (ei ilmeisesti liity siihen uskontoon mitenkään) ja REM- eli vilkeuneen. Vilkeuni ja ortounen syvin vaihe ovat levon kannalta kriittisimmät. Jos vilkeuni tai ortounen syvin vaihe jää saavuttamatta, tuntee vaeltaja nukkuneensa huonosti ja olonsa väsyneeksi heti aamusta asti.

Ulkona nukkuessa tulee huomioida, että unen laatuun vaikuttavien ärsykkeiden määrä on moninkertainen verrattuna sisätiloihin. Kaikkein herkimpien kannattaa varata silmälaput ja korvatulpat. Kesällä kannattaa sijoittaa makuupaikka siten, ettei aikaisin nousevan auringon valo häiritse yöunta.


Hyvät tulet = Hyvät unet
Kuivuus vähentää makuupussin eristeisiin siirtyvän kosteuden määrää, parantaen pussin lämpöarvoa.
Lämpimässä on mukava nukkua, mutta pidä huolta ettet hikoile pussiin.
Muista paloturvallisuus. Makuupussi voi syttyä jo pelkästä kipinästä.



2. Makuupussi ja makuualusta


Makuupussi on tärkein yksittäinen väline ulkona yöpymisessä, ja kuuluu lähes jokaisen vaeltajan perusvarustukseen. Makuupussia valittaessa pitää miettiä missä ja milloin sitä tulee käytettyä eniten. Laajasta valikoimasta löytyy kaikkea ultrakevyistä kesämakuupusseista arktisille alueille tarkoitettuihin untuvasarkofageihin.

Kun katselet makuupusseja, huomaat että niissä on ilmoitettu erilaisia lämpötiloja. Nämä lämpötilat ovat makuupussin lämpöarvoja, ja kertovat käyttäjälle millaisissa lämpötiloissa makuupussia voi käyttää. Lämpöarvot menevät euroopassa EN 13537-standardin mukaisesti seuraavasti:

- Yläraja (Upper limit) : Korkein lämpötila, jossa mies¹ voi nukkua hikoilematta liikaa.
- Mukavuusalue (Comfort)* : Lämpötila, jossa nainen² voi nukkua mukavasti.
- Alaraja (Lower limit) : Alin lämpötila, jossa mies¹ voi nukkua sikiöasennossa kahdeksan tuntia putkeen heräämättä.
- Ääriraja (Extreme)* : Alin lämpötila, jossa nainen² voi nukkua kuolematta hypotermiaan (paleltumat ovat silti mahdollisia).

¹   Mittauksissa käytetty 73-kiloista, 173cm pitkää 25-vuotiasta miestä.
²   Mittauksissa käytetty 60-kiloista, 160cm pitkää 25-vuotiasta naista.

Usein vain tähdellä (*) merkityt arvot ovat ilmoitettuna pussissa.
Yläraja (Upper limit) jätetään usein mainitsematta. Jos pussissa on ilmoitettu kolme arvoa, voit olla aika varma, että yläraja on jätetty pois.

Lämpöarvoihin vaikuttaa käyttäjän sukupuoli, koko, kehon koostumus, ruoka- ja nestehuolto, sekä ikä.

Sukupuoli = Miehet sietävät (pääsääntöisesti) kylmää naisia paremmin.

Koko = Suurempi keho tuottaa enemmän lämpöä ja lämmittää makuupussia tehokkaammin.

Kehon koostumus = Rasva eristää kylmää tehokkaasti.

Ruoka- ja nestehuolto = Tärkeä! Kun syöt ennen nukkumaan menoa, aktivoit kehon aineenvaihduntaa, joka puolestaan tuottaa lämpöä. Liian vähäinen ravinnonsaanti ja nesteytys taas johtaa paleluun yöllä, kun keho ei kykene ylläpitämään normaalia lämmöntuottoa.

Ikä = Vanhempi ihminen kokee kylmän voimakkaammin kuin nuori.

Esimerkki: Marmot Wave Regular III:sta löytyy seuraavat arvot: -1,3/ -7,4/ -25,3 °C.

Yllä lukevan perusteella voidaan siis päätellä, että kirjoittaja (n. 80 kg) pärjää makuupussilla erinomaisesti noin -4 °C lämpötilassa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä tai sisälakanaa.
-9 °C on rajana mukavan yöunen ja palelemisen välissä, ja pussi pitäisi kirjoittajan hengissä vielä -27 °C kylmyydessäkin.

<protip> Makuupussin kanssa kannattaa käyttää lakanaa kahdesta syystä. Lakana nostaa pussin lämpöarvoa noin viidellä celsiusasteella ja vähentää pussin pesun tarvetta. Kesällä voit käyttää lakanaa makuupussina ja varsinaista makuupussia peittona. </protip>

Makuupussia valittaessa täytyy ottaa huomioon pussissa käytetty eriste, pussin koko, pussin muoto ja olosuhteet joissa pussia käytetään.


Eriste

Makuupussi lämmittää pitämällä käyttäjän kehon lämmittämän ilman pussin sisällä, ja eristämällä kylmän ilman ulkopuolelle. Eristeen tehtävä on siis pitää lämmin ilma sisällä, ei lämmittää. Makuupussin eristeenä käytetään joko hanhenuntuvaa tai keinokuitua, joilla on molemmilla hyvät ja huonot ominaisuutensa.

Untuvatäytteiset

Untuvamakuupussit ovat yleensä aika pirun kalliita, mutta syystä. Untuva on eristävyydeltään arviolta kaksi kertaa keinokuitua parempi (yksi kilo untuvaa eristää yhtä tehokkaasti kuin kaksi kiloa keinokuitua). Lisäksi sen lämmönsäätelyominaisuudet ovat kuitupussiin verrattuna erinomaiset. Siinä missä kuitupussi eristää lämmintä ilmaa tasaisesti kaikissa olosuhteissa, pitää untuvamakuupussi kylmässä sisäilman lämpimänä ja lämpimässä sisäilman viileänä. Tästä johtuen se soveltuukin erinomaisesti kesämakuupusseihin. Untuvapussi on myös, hyvästä eristävyydestään johtuen, kuitupussia noin puolet kevyempi ja menee myös puolet pienempään tilaan.

Huonojakin puolia löytyy.

Untuvamakuupussi imee käyttäjästä yön aikana kosteutta itseensä (n. 70-100 g / yö), ja se vaatii huolellisen tuuletuksen ennen pakkaamista ja seuraavaa käyttöä. Kostunut untuvamakuupussi menettää suurimman osan eristävyydestään, ja ei siten sovellu käyttöön vaelluksille, joissa et ehdi tai pysty tuulettamaan makuupussia käytön jälkeen.

Kun ostat untuvamakuupussia, tarkasta sen fill power -arvo. Fill power, eli suomeksi täyttöteho, ilmoittaa kuinka paljon yksi unssi (28,35 g) täyttää yhden kuutiotuuman alasta. Mitä suurempi numero, sitä enemmän untuvaa on yhtä kuutiotuumaa kohti, ja sitä parempi pussin lämmöneristyskyky on. Fill power -arvot määritelty seuraavasti: 400-500 kohtalainen, 500-550 hyvä, 550-750 kiitettävä ja 750+ erinomainen.

Kuitutäytteiset

Kuitutäytteisiä makuupusseja löytyy suuremmasta valikoimasta ja hintahaarukasta. Tästä kategoriasta löytyvät huonoimmat ja (kirjoittajan mielestä) parhaat makuupussit. Keinokuidut eivät menetä muotoaan ja eristyskykyään kosteanakaan ja soveltuvat siten hyvin pidemmille eräretkille ja ympärivuotiseen käyttöön. Keinokuituja löytyy usealta eri valmistajalta, mutta suosituimpia ovat olleet Quallofil ja Hollofil- kuitutäytteet. Allergikkojen tulisi suosia kuitutäytteisiä makuupusseja.


Huomioi, että eristeen lisäksi pussin käytettävyyteen ja lämpöarvoon vaikuttaa pussin päällinen (veden/tuulenpitävyys) ja käyttäjän toimenpiteet.


Pussin koko

Makuupusseissa ilmoitetaan, kuinka pitkä ihminen pussissa mahtuu nukkumaan. Pussia kannattaa pyytää testattavaksi kaupassa, jotta näet kuinka hyvin sovit pussiin. Makuupussin tulisi olla mahdollisimman tarkkaan nukkujansa kokoinen, mutta kesämakuupussi voi olla myös hiukan nukkujaansa isompi.

Makuupussin koko vaikuttaa pussin tarjoamaan lämpöön ja mukavuuteen. Liian pieni makuupussi pingottuu jalkojen ja hartioiden kanssa, jolloin pussin eriste menettää tehoaan. Liian iso makuupussi on parempi vaihtoehto kuin liian pieni, mutta isonkin kanssa on ongelmia. Isossa makuupussissa kehon pitää lämmittää suurempaa tilavuutta. Kylmällä ilmalla nukkuessa tämä saattaa johtaa palelemiseen ja hyvinkin heikkolaatuiseen uneen. Samaan lopputulokseen päästään, jos pussin aukko/aukot ovat liian isoja.

Varsinaisen 'kokonaiskoon' lisäksi kannattaa katsoa minkälaiseen kokoon pussi pakkautuu. Muuten laadukas pussi kannattaa jättää hyllyyn, jos sitä ei saa pakattua kompaktiin (helposti pakattavaan/ kannettavaan) kokoon. Asiaa voi toki yrittää korjata hankkimalla kompressiopussin, joita saa onneksi aika halvalla.


Pussin muoto

Aika helppoa päättää. Valtaosa myytävistä makuupusseista on muumiomakuupusseja, jotka on helppo tunnistaa jalkopäätä kohti kaventuvasta muodostaan. Jostain saattaa myös löytyä peittomakuupusseja, mutta ne ovat (ainakin Suomessa) häviävän pienessä vähemmistössä. Suurin osa peittomakuupusseista on tarkoitettu sisätiloihin tai kuiviin kesäolosuhteisiin.

Olosuhteet

Yksi olennaisimmista asioista makuupussia valittaessa. Millaiseen käyttöön makuupussi tulee?
Suomessa on yleisesti myynnissä kolmenlaisia makuupusseja. Kesämakuupusseja, talvimakuupusseja ja kolmen vuodenajan makuupusseja.

Kesämakuupussi on nimensä mukaisesti tarkoitettu lämpimiin olosuhteisiin. Kesämakuupussit ovat ohuita ja kevyitä, ja pakkautuvat hyvinkin pieneen tilaan. Jos sinulla on varaa ja rahaa valita, osta untuvamakuupussi. Kesällä saat kevyen pussin kuivatettua ja tuuletettua suht tehokkaasti, joten yön aikana pussiin siirtyvä kosteus ei tuota yhtä suurta ongelmaa kuin talvella. Kesällä untuvamakuupussi on lämmönsäätelyominaisuuksiensa takia keinokuituista miellyttävämpi.

Talvimakuupussi on kylmille keleille (0 °C ja alaspäin) tarkoitettu makuupussi. Hyvässä talvimakuupussissa on paksu eristekerros, joka mahdollistaa yöpymisen hyvinkin kylmässä. Samaisesta eristyksestä johtuen pussin yläraja on usein lähellä nollaa tai hiukan sen alapuolella. Talvimakuupussissa ei voi yöpyä kesällä tai syksyllä, koska nukkuja hikoilisi pussin märäksi ja itsensä kuivaksi. Talvella makuupussin kosteudensietokyky nousee tärkeään rooliin, sillä kosteutta siirtyy makuupussiin ympäristöstä (lumi, jää, sulamisvedet) ja käyttäjästä (noin 70-100 g / yö). Kovilla pakkasilla makuupussia on vaikeaa tuulettaa, joten saatat pitkällä vaelluksella joutua pakkaamaan pussin heti herättyäsi. Untuvamakuupussilla tämä saattaa johtaa ongelmiin.

Kolmen vuodenajan makuupussi on tarkoitettu käytettäväksi keväästä syksyyn. Jos talviretkeily ei ole mielekästä, kannattaa hommata tällainen. Kolmen vuodenajan makuupusseja koskevat samat lainalaisuudet kuin muitakin makuupusseja. Ota makuupussia valittaessa huomioon missä aiot käyttää makuupussia. Pohjois-Suomessa ei pärjää huhtikuussa samalla pussilla kuin Turussa. Jos makuupussi vaikuttaa liian paksulta kesäkäyttöön, voit joko harkita kevyempää pussia (muista, että haluat pussin jolla pärjää mahdollisimman monessa paikassa ja lämpötilassa!) tai ostaa erillisen fleece-makuupussin, jota käytät kylmällä sisäpussina, ja kesällä varsinaisena makuupussina siten, että paksumpi pussi on peittona tai tyynynä.


Kun kaiken ylläolevan on sisäistänyt, seuraa karmiva päätöksenteon vaikeus. Pusseja on tuhat erilaista, ja sinun pitäisi saada se mahdollisimman halpa ja hyvä pussi, joka toimii kaikkina vuodenaikoina. Kirjoittaja on miettinyt kolme vaihtoehtoa:

1. Osta kaksi makuupussia. Kolmen vuodenajan makuupussi ja talvimakuupussi. Kallis, mutta taatusti toimiva vaihtoehto.

2. Osta kolmen vuodenajan makuupussi ja kesämakuupussi. Käytä syksyisin ja keväisin kolmen vuodenajan makuupussia, kesäisin kesämakuupussia ja talvella molempia sisäkkäin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, ettet yritä yöpyä ulkona kovilla pakkasilla.

Edit: Aina oppii uutta. Viimeksi opin, että kesämakuupussilla ja kolmen vuodenajan makuupussilla pärjää mainiosti kylmissäkin olosuhteissa, kunhan käyttää pusseja oikein ja varustautuu asiaankuuluvilla vaatteilla. Jos valitset tämän vaihtoehdon, osta long-versio kesämakuupussista. Ylimääräinen 10cm pituutta varmistaa, että pussit menevät hyvin sisäkkäin ilman että eristeet painuvat lyttyyn. Lisäksi väljyys tuo kesäpussiin mukavuutta.

3. Modulaarinen makuupussi. Käytännössä sama kuin yllä mainittu, mutta ei kuitenkaan. Modulaarinen setti on tarkoitettu käytettäväksi päällekkäin, ja tarjoaa parhaan suojan kun sitä käyttää kokonaisena. Kirjoittajalla ei ole kokemusta linkin takaa löytyvästä tuotteesta, mutta haluan painottaa muutamaa asiaa.

- Kyseessä on yhdysvaltain armeijan nykyinen makuupussi. Pussi on siis (ainakin ollut) laadukas.
- Yhdysvaltalaisten kylmä ei ole sama kuin suomalaisten kylmä. Suomen kylmä on kylmempi.
- Pussissa on kiinnitykset, joilla sen saa kiinni toiseen pussiin. Sinänsä hyvä järjestelmä, mutta (varsinkin kuluneena) luo riskin lämpövuodolle.
- Pussi on käytetty. Pussin eristeet voivat olla mitä tahansa hyvästä erittäin huonoon. Varaudu kaikkeen.

Lähtökohtaisesti uutena ostettu modulaarinen pussi on kalliimpi, kuin vaihtoehto #2.


Loppua ennen...

Makuupusseja on moneen lähtöön, ja jokaiselle löytyy varmasti jotain. Yllä olevien ominasuuksien lisäksi on muutama muu "lisäominaisuus", joita kirjoittaja haluaa painottaa.

Pinnoite

Mainittu jo aikaisemmin, mutta kerrataan. Makuupussin pinnoite on yksi tärkeä tekijä pussin käytettävyydessä. Fjällrävenin ULV - Forest Bag on erinomainen esimerkki siitä, miten pussin pinnoitteella voi lisätä käyttömahdollisuuksia. Veden- ja tuulenpitävyys nousevat huonommalla kelillä nukkuessa arvokkaiksi ominaisuuksiksi.

Huppu ja sen säädettävyys

Hyvä ja helposti säädettävä huppu suojaavat vaeltajaa kylmyydeltä, hyttysiltä ja tuulelta. Erityisesti talvimakuupusseissa hupun rooli korostuu, sillä se suojaa päätä ja estää lämpöä karkaamasta. Huonosti säädettävän hupun riskinä on lämpöhukka.

Kipinäsuojus

Kirjoita googleen hakusanaksi 'sleeping bag caught on fire'.

Erityisesti keinokuitumakuupusissa nukkuvien kannattaa olla tarkkana tulen kanssa. Kipinäsuojaus nostaa yleensä makuupussin hintaa, mutta on sen arvoinen. Vaihtoehtoisesti voit kyhätä itse kipinäsuojan, mutta varo ettet vahingoita eristettä tai pinnoitetta.

Lämpökaulus

Ei ole ilmeisesti kovinkaan yleinen kapistus. Lämpökaulus toimii ylimääräisenä esteenä lämpimän ilman karkaamiselle hupun aukon kautta. Lämpökaulus kiristetään yleensä hartioiden kohdalta siten, että se lukitsee lämpimän ilman pussin sisään. Ei kannata käyttää leudoilla ilmoilla, sillä ilmanvaihto vaikeutuu ja nukkuja alkaa hikoilemaan.


Lopuksi 

Makuupussin pakkaus

Makuupussi pakataan ryttäämällä, joten voit unohtaa kaikenlaisen taittelun ja rullailun. Ryttääminen tarkoittaa sitä, että otat pussia kiinni kohdasta X ja survaiset sen kantopussin pohjalle. Tätä toistetaan niin kauan, että makuupussi on fuusioitunut täysin kantopussin kanssa. Jos rullaat pussit tai taittelet sen, pussin eristeet litistyvät. Muista kuitenkin tuulettaa pussia (jos mahdollista) ennen tätä toimenpidettä. Jos nukut eri aluskerrastossa kuin vaellat, voit jättää yöpymiseen tarkoitetun kerraston makuupussin sisään, kunhan se on kuiva. Sama pätee makuupussin lakanaan.

Huolto

Vältä makuupussin ylimääräistä pesemistä, sillä jokainen kerta pesukoneessa heikentää eristeen tehoa. Jos olet kermaperseilysi kiihkeimpinä tunteina ostanut untuvamakuupussin, on sille ostettava oma pesuaine. Pussin pesukertojen välit pidentyvät huomattavasti jos käytät lakanaa pussin kanssa.

Kun retki päättyy, kuivata ja tuuleta makuupussi huolella. Pese makuupussi jos se on likainen. Kun et käytä pussia, säilytä sitä aukinaisena, poissa kantopussista.


Makuualusta

Hyvä makuualusta on aivan yhtä tärkeä osa ulkona nukkumista, kuin makuupussikin. Makuualustan tärkein tehtävä on eristää nukkuja kylmästä maasta. Eristyksen lisäksi se luo pehmeän alustan, jonka päällä nukkua.

Makuualustoja on kahdenlaisia. Solumuoviset ja muut kiinteät makuualustat toimivat sellaisinaan, eivätkä vaadi käyttäjältä erityistä varovaisuutta. Ilmatäytteiset makuualustat ovat kalliimpi, mutta lämpimämpi ja pehmeämpi ratkaisu. Ilmatäytteinen makuualusta myös pakkaantuu kiinteää alustaa pienempään tilaan. Ilmatäytteisen makuualustan kanssa nukkuessa täytyy muistaa tarkistaa ala, jolle levität alustasi, sillä patjaan voi tulla reikiä ja se voi puhjeta.

Hyvään makuualustaan kannattaa panostaa, sillä suurin osa kylmyydestä, jonka tunnet nukkuessasi ulkona johtuu maasta. Mitä paremmin makuualusta eristää, sitä paremmin nukut.

Makuualustan eristyskykyä voi myös parantaa itse. Talvella voi ja kannattaa käyttää kahta solumuovista alustaa päällekkäin. Jos sinulla on vain yksi alusta, voit laittaa sen alle havuja. Kuusenoksat soveltuvat tähän paremmin kuin männyn. 


Makuualusta, jonka alla on männynoksia.
 Huomio, että oksien tulee olla pieniä, tai ne painavat selkää alustan läpi.

3. Varsinainen suoritus


Kun varusteet on ihmetelty ja hankittu, on aika käyttää niitä. Kuten tulenteon, myös ulkona nukkumisen jalon taidon oppii parhaiten kokeilemalla itse.

Tässä artikkelissa käydään läpi vain laavulla nukkuminen, sillä se on talvella teltan ohella ainut aloittelijoille soveltuva yöpymismuoto. Riippumatoista, teltoista ja muista erikoisuuksista tulee omat artikkelinsa myöhemmin.

Makuupussissa nukutaan pääsääntöisesti vastaavanlaisessa aluskerrastossa kuin missä vaelletaan. Jos ulkona on viileää ja tarvitset lämpökerrastoa, joudut todennäköisesti nukkumaan lämpökerrastossa.  Käytä kylmällä ilmalla pipoa ja (ohuita) hanskoja.

Makuupussin jalkopäähän  voi myös laittaa vaatteita, kunhan ne ovat kuivat. Näin vaatteet ovat aamulla lämpimiä ja mukavempia laittaa päälle.

Makuupussissa voi myös kuivattaa vaatteita. Esimerkiksi kostean (ei läpimärän) takin voi kuivattaa asettamalla sen makuupussin ja alustan väliin. Sateisella tai kylmällä kelillä voit ottaa kostean vaatteen makuupussin sisään, jossa keho lämmittää vaatetta ja kosteus alkaa haihtumaan.

Leirintäpaikan valinnasta ja sijoittamisesta on höpisty jo hiukan artikkelissa Valmistautuminen ja varustautuminen, joten en palaa siihen.


Yöpyminen kiinteässä laavussa

Kiinteässä laavussa nukkuminen on yksi mukavimmista ja helpoimmista tavoista viettää yö ulkona. Laavussa nukkuminen vaatii vähän valmisteluja ja soveltuukin siten hyvin kaikille aloittelijoista eräjormiin. Alla on listattu muutama vinkki, joilla parannat unen laatua ja mukavuutta laavussa.

- Käytä aina kahta solumuovista makuualustaa päällekkäin, ellet omista ilmapatjaa. Laavun suurin ongelma on kova nukkumisalusta.

- Laavut ovat suosittuja retkeily- ja ajanviettokohteita, joten varaudu siihen että niitä on sotkettu. Talvella ongelmia tuottaa kädettömien retkeilijöiden laavuun läikyttämät nesteet, jotka jäätyvät ja sulavat kun nukut niiden päällä. Vältä nukkumasta jään päällä.

- Siivoa laavu kaikesta roskasta ja lumesta ennen käyttöönottoa ja käytön jälkeen.

- Määrää laavuun selkeät paikat eri tavaroille. Kun haloille, paperille, juomille, ruoalle, rinkoille jne. on oma paikkansa, niitä ei tarvitse etsiä pimeässäkään ja tavarat pysyvät järjestyksessä.

- Kova tuuli ja sade pysyy ainakin auttavasti poissa laavusta, kun pingotat aina repussa mukana olevalla paracord-narulla sadeviitan laavun auki olevan seinän päälle sateensuojaksi.



Kuvassa juuri järjestystä hehkuttaneen kaverin asuttama laavu aamulla.
Laavuilla on usein tulentekopaikka. Tiedustele etukäteen onko kohdelaavulla mahdollisuus
tulentekoon, ja hyödynnä sitä ruoanlaitossa ja varusteiden kuivaamisessa.




 4. Vajosuo, taas.

"Me ollaan vähän sellaisia ihmisiä jotka lyö itseään vasaralla päähän ja miettii, että kyllä sitten on kivaa, kun ei enää satu niin ****sti".
- Mies suolla

Aivan kuten tuli luvattua, käytiin Vajosuolla vähän kokeilemassa taas. Tällä kertaa ei päästy kahlaamaan vedessä, vaan paikoin vähän turhankin korkeassa lumihangessa. Retki oli hyvä opetus siitä mitä tapahtuu kun ei tiedä millaiseen maastoon menee ja, sitten kun kuitenkin menee, ottaa liikaa tavaraa mukaan.

Johtuen tästä maailmasta täysin hävinneistä ja lumen alle hautautuneista pitkospuista, sekä osittain sulasta suosta kuljimme varsinaisesta vaellusreitistä noin 25 prosenttia. Tämän jälkeen käännyimme pohjoiseen, josta lähdimme seuraamaan turunväylää etelään. Muutaman kilometrin jälkeen käännyimme länteen, kohti Karsonkulmaa, josta jatkoimme Töykkälän laavulle, jossa olimme viettäneet edellisen yön. Matkaa tuli noin 20-22 km, ja aikaa meni arviolta 7 tuntia.

Maastontiedustelulla olisi välttynyt monelta pahalta.


Mikä onnistui:

- Ruokahuolto. Ruokaa oli riittävästi ja se oli oikeanlaatuista. Varsinkin pienet välipalat ja patukat tulivat tarpeeseen raskaassa tarpomisessa.

- Yöpyminen ja kaikki siihen liittyvät temput. Töykkälän laavulla oli jostain kosmisesta syystä mattoja, joten nukuin käytännössä kolmen eristävän kerroksen (matto + kaksi makuualustaa) päässä laavun lankuista.

- Vaatetus. Tai tarkemmin ottaen sen säätäminen. Kertaakaan ei tullut hiki, mikä oli hyvä, sillä kosteus johtaa kylmällä paleltumiseen.


Mitä opin:

- Raskas on lumihangessa vielä raskaampi. Jatkossa suolle tai muihin haastaviin ympäristöihin mennessä (erityisesti talvella) kevennän suosilla rinkasta muutaman kilon pois.

- Nestehuolto. Talvella tarvitsee yhtä paljon vettä kuin kuumana kesäpäivänäkin. Erona on vain se, että talvella ei janota yhtä usein. Onnistuin nestehuollossa vain osittain, sillä muutaman tunnin tarpomisen jälkeen tuli lievälle nestehukalle ominainen heikko olo, joka korjaantui nauttimalla nestettä ja ruokaa.

- Maastontiedustelu. Kieltämättä vaivalloista ja hiukan vaikeaakin mennä paikan päälle tarkastamaan vaikka lumitilannetta, jos kohde on kymmenien kilometrien päässä, mutta voit etsiä kartasta vastaavanlaista maastoa ja tutkailla sen kuntoa. Jos vaelluskohteesi on kaukana kotipaikkakunnaltasi, voit yrittää ottaa yhteyttä aluetta hoitavaan tahoon, tai yrittää kysellä muilta eräilijöiltä kokemuksia.

Myös lumitilastojen vertailu ja tutkailu voi auttaa.


Tällainen oksennus tällä kertaa, ensi kerralla jotain muuta. Todennäköisesti kenttäruokailua ja tiskailua.


Hyviä seikkailuja!


2 kommenttia:

  1. Tuli tässä viikonlopun retken jälkitunnelmissa mieleen, että oon huomannut täytteiden ravistelun selkäpuolelta mahapuolelle hyväksi konstiksi saada makuupussista maksimaalinen eristävyys irti. Selkäpuolelta, jos siis nukkuu selällään. Kun se ruumiin ja alustan väliin jäävä täyte ei kuitenkaan eristä käytännössä yhtään, ainakaan untuva ei, niin siinähän menee melkein puolet koko pussin eristeistä ihan hukkaan. Parempi vaihtoehto on siis yrittää siirtää eriste siihen kohtaan pussia josta siitä on hyötyä. Tästähän ne grammoja viilaavat vilttimiehetkin puhuu. Me pussipojat voidaan ottaa noista jutuista opiksi lähtemättä silti sen enempää mukaan tuommoisiin älyttömyyksiin…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeutta.

      En ollut asiaa ajatellut, kiitos kun toit sen esille.
      En myöskään ymmärrä UL-retkeilyä, mutta jokaiselle jotain. Täytyy laittaa testiin tuo, katsoa miten vaikuttaa.

      Kiitos kommentista, tällaisia lukee mielellään!

      Poista

Kiinnostiko? Jäikö jotain oleellista sanomatta? Haluatko mukaan toimintaan?
Kommentoi, ja muista myös kertoa aiheista, joista haluat lisää tietoa!