Vaarniemen laavusta, muutamasta makuupussista ja kenttähygieniasta

Terve.

Koko kevään syyssää:

Vettä tulee kuin esterin perseestä.

Kevään iloja odotellessa käydään läpi eräs eräilyn perusasia, eli kenttähygienia. Lisäksi ihmetellään muutamaa makuupussia.

 Ennen tätä kuitenkin tutustutaan Vaarniemen laavuun, jossa tapahtuu suurin osa harjoittelusta ja varusteiden testauksista.

VAARNIEMEN LAAVU

Kuten sanottu, tähän asti lähes 90% reissuista on tehty juurikin tälle laavulle, lähinnä siksi että sinne on helppo päästä (ja sieltä on helppo päästä pois jos, ja kun, hommat kusee). Tästä syystä se on oivallinen paikka harjoitella uusia taitoja ja testata varusteita. Laavussa nukkuminen on vaivatonta ja mukavaa, kunhan makuupussissa riittää eristettä. Uusien eränkävijöiden kannattaa aloittaa ulkona yöpyminen joko laavulla tai teltalla.

Laavu sijaitsee suurin piirtein koordinaateissa  N 6705082 E 240749 (ETRS-TM35FIN). Ja koska kukaan ei oikeasti osaa lukea koordinaatteja, ne kannattaa syöttää kansalaisen karttapaikan koordinaattihakuun.

Vaarniemen laavu ja gay pride dune worm.

Kyseessä on siis Natura 2000- alueella oleva laavu. Alueella on (ainakin) yksi merkattu kulkureitti, tulentekopaikka, laavu ja ulkokäymälä. Jos asut lähialueella, ja haluat opetella erätaitoja, nukkua ulkona tai ryypätä metsässä, suosittelen Vaarniemen laavua.

Jos haluat roskata, sytyttää nuotion laavun sisälle ja yrittää polttaa ruotsinkirjasi kusisessa nuotiossasi, älä tule Vaarniemen laavulle. Ja jos kuitenkin tulet, älä jätä puhelinnumerollasi varustettua ruotsinkirjaa heti siihen tuhkakasan viereen, ellet halua keskivittuuntunutta puhelinsoittoa.

tldr; Älä roskaa luonnossa. Vaikka ei olekaan oma luonto.

1. KENTTÄHYGIENIA

Puolustusvoimissa sana 'kenttähygienia' määritellään seuraavasti:

"Kenttähygienian tavoitteena on ylläpitää joukon taistelukelpoisuutta ja toimintakykyä vähentämällä ja ennaltaehkäisemällä sairauksia, joita huonolaatuiset tai pilaantuneet elintarvikkeet ja vesi, puutteelliset majoitusolot tai jätehuollon järjestelyt saavat aikaan."

Tämä on tietenkin vain yksi näkemys asiasta, mutta se on mielestäni riittävän tarkka ja kattava.

Q:Miksi kenttähygienia on sitten niin iso juttu?

A: Tekstissä Valmistautuminen ja varustautuminen raapaisin tämän aiheen pintaa. Tekstissä on muutama hyvä tuote ja pointti (vaikka itse sanonkin), jotka kannattaa myös ottaa lukuun. Ilman kunnollista ymmärrystä kenttähygieniasta, niin teorian kuin käytännönkin tasolla, ihminen altistaa itsensä ja vaellus\taistelutoverinsa taudeille, loisille (punkit, luteet tms), sekä ruokamyrkytykselle. 

Hygienia maasto-olosuhteissa tuo muutamia haasteita. Tavalliset toimenpiteet, kuten ulostaminen, käsien pesu, tiskaaminen ja peseytyminen muuttuvat haastaviksi ilman tarvittavia välineitä ja taitoja.

Olen listannut muutamia, esimerkiksi käsimiehen sotakirjasta löytyviä neuvoja henkilökohtaisen hygienian edistämiseksi kenttäolosuhteissa.

• Käsien pesu. Aina ja ikuisesti. Ennen kuin kosket ruokaan tai imeskelet sormiasi, pese ne.
  Jos joudut käsittelemään jotain likaista, käytä hanskoja. Koska vettä ei ole aina saatavilla käsien pesuun, kanna mukana käsidesiä.
• Peseydy aina kuin mahdollista. Peseytyminen onnistuu käytännössä vain uimalla. Älä kuitenkaan ui leväisessä tai epäilyttävässä vedessä.
• Vaihda hikiset, märät ja likaiset vaatteet kuiviin ja puhtaisiin.
• Kuivata vaatteet auringon valossa. Auringon UV-säteily tappaa bakteereita.
• Pese, desinfioi ja sido kaikki haavat. Vaihda laastaria/sidettä riittävän usein.
• Ota vettä vain juoksevista puroista/joista. Keitä seisonut vesi.

Astioiden peseminen maastossa tuntuu herättävän ihmetystä ja kummastusta, joten omistetaan sille muutama itsenäinen rivi.

Likaiset astiat ovat varmasti yksi suurimmista yksittäisistä ruokamyrkytyksen aiheuttajista maasto-olosuhteissa. Kenttäoloissa asioihin täytyy suhtautua hiukan karulla tavalla, koska olosuhteet eivät mahdollista diamond standard- tasoista pesua. Pieni lika ei siis saa haitata. Toisaalta, jos keittimesi näyttää kissan oksennuksen ja hernekeiton sekoitukselta ja haisee kuolemalta, voit olla varma, että kakkaaminen tulee sattumaan.

Astioiden pesu maastossa eroaa astioiden pesusta kotona siten, että naisesi tai äitisi ei tiskaa. Muuten periaate on sama. Vettä + (pesuaine) + hankaus =  puhdas astia. Pesuaine on vaihtoehtoinen, ei välttämätön.

Hankaamisen voi suorittaa joko mukana tuodulla tiskiharjalla tai havuilla ja varvuilla. Hankaamisen jälkeen astiassa kannattaa vielä keittää vettä, jotta saat rasvan ja turhat bakteerit pois astiastasi.

Talvella on loogista käyttää mukana kannetun juomaveden sijasta lunta. Lumella voi hangata astioita, ja sitä voi keittää astiassa rasvan irroittamiseksi.

Mitä enemmän osaat hyödyntää tilapäisvälineitä, sitä vähemmän joudut kantamaan selässäsi.

Älä kaada pesuvettä suoraan puroon/lampeen/veden lähteeseen. Kaada jätevesi kiinteälle maalle, jolloin ruoantähteet maantuvat ja puron vesi pysyy juomakelpoisena muillekin. 
                                                          

<protip> Jos kuljet alueella jossa vesitäydennyspisteet ovat harvassa, ja jossa ei ole pintavettä saatavilla, käytä ilman valmistusta ja astiaa nautittavia ruokia, kuten Bullet Mealeja, muita MRE:itä ( Meal Ready to Eat) tai trail mixejä.  </protip>

Huomioi myös kenttäaterimia ostaessasi niiden muoto. Kulmikkaat, runsaasti taitoksia ja saranoita sisältävät astiastot voi olla hankalaa saada puhtaaksi ilman kunnon pesuvälineitä. Jos liikut isolla porukalla, on fiksumpaa valmistaa ruoka yhdessä isossa astiassa, ja jakaa se ruokailijoille esimerkiksi pakkeihin, jotka on helppo pitää puhtaina pakkipussilla.

 2. ARVIOT KAHDESTA MAKUUPUSSISTA

Tai oikeastaan kolmesta.

Aikaisemmassa jutussa käytiin hiukan läpi makuupussien sielunelämää. Nyt, muutaman hankinnan jälkeen päästiin siirtymään teoriasta käytäntöön, eli varustetestaukseen. Testissä olivat Mil-tecin modulaarinen makuupussi  ja Marmotin Wave III käytettynä yhdessä pitkänä versiona ostetun Wave I kanssa.

Olosuhteet olivat talvimakuupussin testaamiseen riittävän karut, -25 astetta pakkasta ja 4-5m/s tuulta. Nukuimme tämän jutun ensimmäisessä kuvassa näkyvässä laavussa. Kuva on otettu seuraavan päivän aamuna.

Aloitetaan arviointi Marmotin pusseista.

Päädyin kustannussyistä ostamaan kaksi pussia, kolmen vuodenajan makuupussin (Wave III) ja kesäpussin (Wave I). Valinta ei ollut vaikea. Talvimakuupussille ei ole käyttöä kuin kovilla pakkasilla, ja kovien pakkasten aikaan nukun vähiten ulkona. Siksi päätin ostaa keväälle, kesälle ja syksylle sopivat pussit, jotka yhdistettynä toimivat ainakin tiettyyn pisteeseen talvellakin.

Varauduin alunperin nukkumaan aluskerraston ja lämpökerraston kanssa, mutta yllätyin positiivisesti huomatessani, että kevyen kesäpussin kanssa (1220g) Wave III eristeet pitivät kylmän helposti loitolla. Päätin siis survoa lämpökerraston pussin jalkopäähän, jossa se piti jalat lämpimänä ja oli valmiina seuraavan päivän kylmäksi tiedettyä aamua varten, lämpimänä.

Yö sujui siis minun osaltani varsin mukavasti, kaksinkertainen makuupussi tuo lämpöarvonsa lisäksi lisää mukavuutta ylimääräisellä pehmeällä kerroksella selän ja kovan lankun välissä. Ainut ongelma oli hengityksestäni ulomman makuupussin huppuun tiivistynyt kosteus joka jäätyi. Tältäkin pahalta olisin välttynyt, jos olisin joko:

a) kiristänyt hupun ( täysin umpeen asti kiristettävä nautilus-huppu), tai
b) asettanut makuupussit paremmin kohdalleen. Nyt ulomman makuupussin suuaukko oli hiukan vinossa alempaan nähden.

Kirjoittajan setti. Alhaalta ylöspäin: Wave I , Wave III ja lakanana toimi jo aiemmasta jutusta tuttu
 Mil-tecin fleece makuupussi, joka soveltuu hyvin makuupussin lakanaksi kylmissä olosuhteissa.

Sitten Mil-tecin modulaariseen pussiin.

Pussi on siis kiinalaisten kopio yhdysvaltalaisten tällä hetkellä käytössä olevasta MSS ( modular sleeping system) - järjestelmästä. Koska yhdysvaltalainen on valmis ampumaan kenet tahansa täyteen demokratiaa missä tahansa säässä tai ilmastossa, on pussi sen mukainen. Moduulaarisuus tulee kahdesta irrallisesta pussista, joista toinen (patrol bag) soveltuu sellaisenaan lämpimiin olosuhteisiin, ja toinen (intermediate bag) kylmempiin olosuhteisiin. Yhdessä nämä kaksi (yllä olevan kesä- ja kolmen vuodenajan makuupussin tavoin) tarjoavat suojaa kovemmillakin pakkasilla.

Tai näin ainakin luulisi.

Muistan heränneeni yön aikana ainakin kerran siihen, että kaveri viereisessä pussissa lisää vaatetta. Muistan myös heränneeni noin puoli kahdeksan aamulla siihen, että kaveri toteaa olevan liian vilpoista unten jatkamiselle. Öistä piehtarointia säesti voimasanoin toteutettu kiinalaisinsinöörien siunaus siitä, että makuupussin kiristysnauhat on sijoitettu niskaan. Vasta kahden päivän päästä kävi ilmi, että kaveri oli käyttänyt pussia väärin. Jos pussia olisi käytetty oikein, hupun kiristämiseen tarvittavat narut olisivat olleet käyttäjän saatavilla, ja lämpövuodolta olisi vältytty. Armeijan suosima "vika on vain käyttäjässä"- argumentti todistettiin taas oikeaksi.

No, juuri tämän takia tehdään lyhyitä retkiä lähelle. 

Pyysin kaverilta arviota pussista. Arvioinnissa on otettava kuitenkin huomioon, että materiaalia käytettiin väärin, joten pyrin tarkentamaan sitä heti kun pussilla nukutaan lisää.

Hyvää pussissa oli:

• Lämmin aina -15°C asti. Todennäköisesti soveltuu kylmemmillekin keleille.
• Paksuus tuo lisää mukavuutta kovaa alustaa vasten

Huonoa pussissa oli:

• Koko ja paino

Lopuksi vielä pari sanaa pukeutumisesta makuupussissa. Aihe tuntuu herättävän huomattavasti keskustelua ja epävarmuutta. Olen empiiristen kokeilujen jälkeen tullut siihen tulokseen, että makuupussiin kannattaa pukeutua mahdollisimman kevyesti. Voin perustella kantaani seuraavasti:

• Kevyt vaatetus tarkoittaa enemmän ilmaa pussissa. Suurempi ilmamassa eristää paremmin.
• Kevyt vaatetus ehkäisee liiallisen kosteuden joutumista pussiin vaatteiden mukana ja ehkäisee hikoilua.
• Kevyt vaatetus mahdollistaa lämmön siirtymisen kehosta pussiin paremmin kuin raskas vaatetus, joka eristää lämpöä.

Tällainen avautuminen tällä kertaa, nauttikaa talviulkoilusta vielä kun voitte!